Kylläpä tänään repii alamahalla. Voiskohan se olla että tunnen oviksen näin hyvin? Ovislimoja en kylläkään ole bongannut mutta samanlaista repimiskipua ja täyttävää tunnetta alavatsalla oli silloin viime kuussakin kun olin siellä koulutuspäivillä. Siitä kun lasken eteenpäin niin 13 päivän päästä noista tuntemuksista tuli vuoto. Passais aika hyvin ovikseen? Tosin noita outoja tuntemuksia oli sitten tuosta oletetusta ovispäivästä menkkoihin asti...

"Yritystäkin" on tässä viime päivinä ollut mutta taisi sitä viime kierrossakin olla aika lailla niihin aikoihin. En nyt muista ihan tarkkaan... Näistä en vielä pidä kirjaa :-D Mutta eipä tuo tärpännyt. Nähtäväksi jää kuinka käy tässä kierrossa.

Toisaalta harmittaa kun väkisinkin pohtii ja kyttää omaa elimistöään. Vaikka kuinka yrittää olla huomioimatta niin kohta huomaa siltikin laskeneensa monesko kiertopäivä on menossa ja tunnustelevansa voisiko olla ovisoireita ilmassa. Kun vaan osaisi olla ajatuksella tulee-jos-on-tullakseen ja yllättyisi sitten jossain kuussa iloisesti :-) En ole kyllä vielä sortunut ostamaan ovistikkuja, en mittaamaan aamulämpöjä enkä sekstailemaan kalenterin kanssa. Mutta silti huomaan alitajuisesti tutkivani alapään erityksiä ja tuntemuksia alamahalla....

Lisääkö se tieto tuskaa vai ikäkö se tekee tepposiaan tässäkin asiassa. Esikoista yrittäessä ja odottaessa ei käynyt mielessäkään (korkeintaan häivähdyksenä) että mitä jos ei olisikaan tullut raskaaksi. Toista kun yriteltiin niin vähän jo tajusi että ei se niin vain tapahdukaan. Tuplat tuli varkain.
 
Nyt sitä pohtii kuinka ihmeellistä se onkaan yleensäkään tulla raskaaksi. Sehän on kuin lottovoitto! Mahdollisia päiviä ei ole kuukaudessa montaa, hyvä kun yhtä vuorokautta. Ja jos joku onnellinen ja vikkelä siittiö pääseekin murtautumaan munasoluun ja hedelmöittämään sen niin vielä on monta viikkoa aikaa kaiken mennä pieleen. Sitä jaksaa ihmetellä kuinka on onnistunutkin tulemaan raskaaksi ja kuinka ihmisille voi tapahtua vahinkoja näissä asioissa!!!??? Mä en ole ikinä ymmärtänyt kuinka ne joille lapsia ei tarvitsisi tulla lainkaan (vähän rankka ilmaus mutta esim. päihdeäidit yms.) pamahtavat paksuksi lähes joka kerrasta. Sitten tehdään keskeytyksiä kerta toisensa jälkeen. Ja toisaalla "kunnon" perhe odottaa pienokaista, laskee päiviä, ajoittaa seksit ja tekee kaikkensa mutta ei vain osu. Elämä on joskus aika epäreilua sanon minä!


Nyt pitäisi osata pitää pää kylmänä loppukierron ajan.... Ettei antaisi itsensä kuvitella ja muka tuntea kaikenlaisia raskausoireita ilman raskautta. Sitten sieltä haavemaailmasta tullaan aika lujaa alas kun  vuoto alkaa...
Pitäisi antaa nyt itselle aikaa (ja pää menee entistä enemmän sekaisin kun on enemmän aikaa pohtia vauvahaavetta monelta kantilta...) ja tajuta ettei meillä ole vasta menossa kuin yk2. Eikä todellakaan olla kellon ja kalenterin kanssa yritelty vaan pidetty hauskaa aina silloin kun siltä on tuntunut ;-)

Jos teksti on täysin järjetöntä ja hyppii asiasta toiseen se johtuu siitä että mua alkoi väsyttämään ihan tajuttomasti *haukotus* Viime yönä nukuin huonosti, unikin tuli vasta klo 01 jälkeen. Mikä lie täysikuu tai muu mua pitänyt hereillä... En jaksa edes tarkastaa mitä tuli söpötettyä. Antaa olla nyt tekstin luonnontilassa...