..toive helmivauvasta lurahti vessanpönttöön :-(

Mä oon tässä pähkäillyt tuota päivää mikä on kierron eka päivä. Onko se se kun tuhrua näyttäytyy vai se kun alkaa enemmän vuotoa. Joltain sivulta (olikohan joku lapsettomuusklinikka) löytyi tieto jossa sanottiin että eka kunnon vuotopäivä on kp1. Jos nyt tarrais sitten siihen ajatukseen.

Mä huomasin menkkojen enteilevän tulostaan sunnuntaina kun kohdunsuuta kokeillessa sormiin jäi sellaista haalean rusehtavaa vuotoa. Kohdunsuu oli mielestäni edelleen aika pehmeä mutta selvästi se oli kyllä tuossa alhaalla. Se oli kp 24. Maanantaina vielä vuoto oli vain niukkaa tuhrua mutta illalla se alkoi lisääntyä jo siteeseen asti näkyväksi. En muista miten sitä yöllä tuli. Eilen oli jo ihan normi vuotopäivä. Tosin niukemmalta tämä vuoto tuntuu kuin viime kuussa.
Pitäisköhän mun nyt päätellä että esim tuo maanantai 16.6. olisi kp 1 vaikka vuoto alkoikin vasta iltamyöhällä?  Varmuuden taidan saada vasta sitten ku menkat loppuu. Mulla ne ruukaa kestää sen viisi päivää.

Vaikka eihän se nyt ihan näin tarkkaa ole... On vaan ihan mielenkiintoista tutustua ja seurata tätä oman elimistön toimintaa. 32 vuotta sen kanssa on jo elänyt ja nyt vasta alkaa hämärästi tajuamaan siitä jotain :-)

Vaikka tosi harmillista on se että jos lasken tästä vuodon alusta taaksepäin 14 pv niin ovis on todennäköisesti ollut siinä "ylioppilasviikonloppuna". Ja hemmetti kun mehän oltiin just silloin siellä reissussa asuntoautolla ja eihän siellä mitään petipuuhia harrastettu :-/ Se juhlia edeltävä perjantaikin jäi hyödyntämättä koska isäntä nukkui poikien kanssa autossa jo sen lähtöä edeltävän yön. Lapsethan halus välttämättä nukkua siellä heti kun auto saatiin pihaan. Ja sitten mä en muistakaan että jaksettiinko sitä harrastaa mitään peiton pöllyytystä kuinka pian reissun jälkeenkään...

Ainut positiivinen asiahan tässä on se että jos vois ajatella että ovis oli tuolloin eikä mitään tehty niin on ok ettei ole raskaanakaan :-) Muuten kun sitä ihmettelee ja miettii että miksi se ei nyt osu...

Isäntäkin oli tosi pettynyt. Se jo elätteli toiveita että nyt ois napannut. Mä elättelin ja en elätellyt. Kun niitä oireita ei oikeastaan ollut niin en mä uskaltanut toivoakaan juuri mitään. Luotin kuitenkin siihen että kierto olisi ollut pitempi joten varauduin vielä odottelemaan menkkoja. Rinnat oli arat ennen vuotoa, mutta ne oli arat tuolta sivuilta lähinnä. Nännit oli ok. Välillä mulla oli iltaisin kuvottavaa oloa mutta se oli niin vähäistä ettei riittänyt oireeksi. Enkä tiedä mistä se tuli, liekö pelkästä jännityksestä. Eikä mulla mitään pahoinvointia ole koskaan raskaana ollut.  Nippailuja, vihlomisia ja vilutustakaan ei ollut. Vit*****sta oli kyllä jossain vaiheessa... ;-)

No tähdätäänpä taas katse uuteen kiertoon. Huoh. Niin ja ajatus oli myös keskittyä enenevästi tuohon toiseen projektiini, joka on yhtä kuin tarkkailla syömisiä ja vähentää painoa....