Harmi kun ei tunnu mitään oireita :-( Mä haluaisin niin kovasti tulla jo viimeinkin raskaaksi. Sori nyt kaikki jotka olette odotelleet jo paljon kauemmin kuin minä! Mä oon nyt vaan niin kärsimättömällä tuulella. Tosin muistanette tekin ehkä sen alun kärsimättömyyden kun haluaisi tulla raskaaksi mahdollisimman pian...
Mä ihailen ihmisiä jotka joutuvat odottelemaan vauvaa saapuvaksi vuodesta toiseen. Se kärsivällisyyden määrä on rajaton. Tai no toisaalta, eipä sitä ole muutakaan vaihtoehtoa kuin jaksaa odottaa ja yrittää? Ja tuskin hekään itseään kovin kärsivälliseksi aina tuntevat :-)
Mutta todellakin tunne on sellainen etten jaksaisi enää odottaa. Miksi hiivatissa se ei nyt tärppää??Miten musta onkaan tullut näin kärsimätön? Tuplia alettiin yrittämään asenteella "saattaa kestää muutaman kuukauden".. Miksi mä en saa tälle yritykselle tuota samaa asennetta takaisin???
Löysin muuten vanhan kalenterin. Siitä kävi ilmi että esikolle annettiin lupa tärpätä huhtikuussa -96 ja plussasin 1.8.96. Huhtikuuta taisi olla nytkin kun tuli ekat menkat ja tämä "vielä yksi" sai luvan tärpätä. Tällä kertaa plussaisin kyllä mielelläni jo aikaisemmin kuin elokuussa...
Sekin mua hirvittää että jos ei tärppää ennen elokuuta niin tietysti mulla perä vuotaa verta sitten Kyproksella... Argh! Ei kai mulla voi niin huono tuuri olla??? Vaikka sehän se oikein meikäläisen tuuria olisikin... :-/
Mä olisin niin kovasti halunnut olla raskaana jo nyt kesällä. Niin että oisin loppukesästä saanut nauttia pyöristyvästä massusta ja sen "esittely" kaikille olisi ollut helpompaa :-) No, toisaalta saanpahan pitää nyt tuttuja pitempään jännityksessä kun kaikki ei heti huomaa että taas noille tulee muksu.... Mähän oon vakaasti aikonut pitää pari ystävääni pimennossa niin pitkään kuin mahdollista...
Oireeton siis olen edelleen. Menkkoja oottelen saapuvaksi aikaisintaan ylihuomenna. Mutta jos bongasin ovulaation oikein voinen odotella niitä rauhassa ensi viikkoonkin. Ei mä en kestä!!!!
En mä mitään oireita kyllä tuntisikaan kun eilen kävin punttisalilla.... Vatsalihakset, kankut ja rintalihakset huutaa hoosiannaa joten tässä ei pikku-nippailut enää tunnu :-)
Alavatsa on kyllä vähän semmoinen jännä. Aristava? Ei ehkä, mutta sellainen jännä kuitenkin... you know. Rinnat ei edelleenkään arista, rintalihakset siellä alla kylläkin... Välillä sumenee silmissä, itse asiassa lauantaina huimasi ekan kerran piiiiitkään aikaan. Mutta sitä mulla tekee toisinaan muutenkin. Tai ei oikeastaan huimaa mutta silmissä sumenee kun nousee istumasta liian rivakasti tai jos on ollut esim. polvillaan kuten tänään kesäkukkia laittaessani.
PMS-oire on kyllä selvä. Mä oon aivan pirun KÄRTYINEN ollut pari päivää. Huomaan että mua ärsyttää moni lasten tai isännän tekemä asia, ihan pikkujutut, ja sitten mä niistä ärähtelen ja huomauttelen. PMS-oireita en ole kyllä ennen ainakaan näin selvästi huomannut. En tosin ole niitä ennen juuri tarkkaillutkaan. Nyt vain sattumalta huomasin että olenpas ollut äksyilevä parina viime päivänä... Niin äksy että itsekin sen tajusin :-)
Mä ihailen ihmisiä jotka joutuvat odottelemaan vauvaa saapuvaksi vuodesta toiseen. Se kärsivällisyyden määrä on rajaton. Tai no toisaalta, eipä sitä ole muutakaan vaihtoehtoa kuin jaksaa odottaa ja yrittää? Ja tuskin hekään itseään kovin kärsivälliseksi aina tuntevat :-)
Mutta todellakin tunne on sellainen etten jaksaisi enää odottaa. Miksi hiivatissa se ei nyt tärppää??Miten musta onkaan tullut näin kärsimätön? Tuplia alettiin yrittämään asenteella "saattaa kestää muutaman kuukauden".. Miksi mä en saa tälle yritykselle tuota samaa asennetta takaisin???
Löysin muuten vanhan kalenterin. Siitä kävi ilmi että esikolle annettiin lupa tärpätä huhtikuussa -96 ja plussasin 1.8.96. Huhtikuuta taisi olla nytkin kun tuli ekat menkat ja tämä "vielä yksi" sai luvan tärpätä. Tällä kertaa plussaisin kyllä mielelläni jo aikaisemmin kuin elokuussa...
Sekin mua hirvittää että jos ei tärppää ennen elokuuta niin tietysti mulla perä vuotaa verta sitten Kyproksella... Argh! Ei kai mulla voi niin huono tuuri olla??? Vaikka sehän se oikein meikäläisen tuuria olisikin... :-/
Mä olisin niin kovasti halunnut olla raskaana jo nyt kesällä. Niin että oisin loppukesästä saanut nauttia pyöristyvästä massusta ja sen "esittely" kaikille olisi ollut helpompaa :-) No, toisaalta saanpahan pitää nyt tuttuja pitempään jännityksessä kun kaikki ei heti huomaa että taas noille tulee muksu.... Mähän oon vakaasti aikonut pitää pari ystävääni pimennossa niin pitkään kuin mahdollista...
Oireeton siis olen edelleen. Menkkoja oottelen saapuvaksi aikaisintaan ylihuomenna. Mutta jos bongasin ovulaation oikein voinen odotella niitä rauhassa ensi viikkoonkin. Ei mä en kestä!!!!
En mä mitään oireita kyllä tuntisikaan kun eilen kävin punttisalilla.... Vatsalihakset, kankut ja rintalihakset huutaa hoosiannaa joten tässä ei pikku-nippailut enää tunnu :-)
Alavatsa on kyllä vähän semmoinen jännä. Aristava? Ei ehkä, mutta sellainen jännä kuitenkin... you know. Rinnat ei edelleenkään arista, rintalihakset siellä alla kylläkin... Välillä sumenee silmissä, itse asiassa lauantaina huimasi ekan kerran piiiiitkään aikaan. Mutta sitä mulla tekee toisinaan muutenkin. Tai ei oikeastaan huimaa mutta silmissä sumenee kun nousee istumasta liian rivakasti tai jos on ollut esim. polvillaan kuten tänään kesäkukkia laittaessani.
PMS-oire on kyllä selvä. Mä oon aivan pirun KÄRTYINEN ollut pari päivää. Huomaan että mua ärsyttää moni lasten tai isännän tekemä asia, ihan pikkujutut, ja sitten mä niistä ärähtelen ja huomauttelen. PMS-oireita en ole kyllä ennen ainakaan näin selvästi huomannut. En tosin ole niitä ennen juuri tarkkaillutkaan. Nyt vain sattumalta huomasin että olenpas ollut äksyilevä parina viime päivänä... Niin äksy että itsekin sen tajusin :-)
Kommentit