Juu, eilen ne alkoi - menkat siis. Olen tyytyväinen. Nyt tiedän että kierto ja sitä myötä myös kohdun limakalvo on palautunut ennalleen. Ja vielähän tässä ei ole vauvaa edes yritetty niin sen suunnalta ei odotuksia ole ollutkaan. Eikä siis myöskään pettymyksiä.
En tiedä aiotaanko jättää ehkäisy nyt pois vai vieläkö odotellaan vähän aikaa. Hirvittää. Jotenkin ajattelin että se tulee-jos-on-tullakseen lupa annetaan vasta paaaaljon myöhemmin. Ja nyt ollaan jo tässä vaiheessa. Vastahan se kierukkakin poistettiin ja silloin tuntui että on ikuisuus odotella ensin se tyhjennysvuoto ja sitten vielä menkatkin. Ja tässä sitä nyt jo ollaan :-)


Mä oon tässä sairastanut kunnon kuumetautiakin. Perjantaina tuli töissä ensin keuhkot kamalan kipeäksi ja yöllä nousi sitten korkea kuume. Kerkesin yöllä ajatella horkassa palellessani ja pää kipeänä että tästä ei enää puuttuisi kuin menkat. Heh. Mikä etiäinen. Aamulla sitten huomasin että nehän ne täällä taas. (Taas? Eipä noita kovin tiheästi kierukan aikana näkynyt, ehkä muutaman kerran vuodessa.) Viime yönäkin oli vielä kuumetta lähes 38 mutta kummasti tässä oon päivän jaksanut taaplata. Keuhkokipukin on jonkin verran hellittänyt.  Mitä nyt yskiessä tuntuu että keuhkot repeää ja semmoinen paksu lima jurraa tuolla alhaalla nielussa. Jospa tämä nyt kuitenkin olisi jo helpottamassa.

Johtuneeko menkkojen aiheuttamasta hormonitoiminnan muutoksista vai tästä sairastelusta mutta mieli on aika herkällä. Eilen herkistelin ihan tavallisille tv-ohjelmille kun niitä täällä yksin sairasvuotteella toljotin. Äsken loukkaannuin kuitenkin aika pahasti miehen reaktiosta. Olin äitini kanssa kiertelemässä kaupassa ja satuin samalla tutkimaan Pentikin poistopäivät. Siellä oli aivan upeita pöytälampunjalkoja omasta mielestäni hyvässä tarjouksessa; ovh 89e (järkyttävä hinta!) ja ensin ne oli alennettu johonkin n. 53 euroon ja nyt siitä vielä -30%. Eli sain sen lampunjalan 37 eurolla. Todella ihana, paksua metallia ja kuin luotu tv-huoneemme sohvan viereen. Haavelin toistakin siihen sohvan toiselle puolelle enkä meinannut raskia ostaa sitä millään. Äti osti sen sitten minulle ja sanoi että maksan kun jaksan tai vähennän siitä mitä hän on meille entuudestaan velkaa. Äidinkin mielestä ne oli kuin meille tehty. Tiedän että meidän rahavarat on tällä hetkellä huonossa jamassa eikä mihinkään turhaan ole varaa mutta harkitsin näitä tosi pitkään. Rakastaisin pöytälamppuja kun vain olisi varaa ostaa niitä :-) No päätin sitten ostaa sen kun ajattelin etten saa koskaan noin näyttävää jalkaa tuohon hintaan.
Tulin kotiin ja mies katseli pussia että mitäs ne nuo on. Hän oli selvästi näreissään jo siitäkin että oltiin oltu äidin kanssa niin kauan reissussa. Ja ainut mitä sanoi kun kerroin mtä ne ovat oli " MITÄ ME NIILLA TEHDÄÄN?" Kiitos. Ei kai me varsinaisesti tarvitakaan niitä mihinkään, ilmankinhan olisimme varmasti pärjänneet. Paitsi että olen kaivannut lamppuja tv-huoneeseen jo kauan ja olen monesti hänellekin siitä maininnut. Tätähän se sisutaminen on. Mitään ei varsinaisesti tarvita vaikka silti ne tulevat tarpeeseen ja täyttävät puuttuvia asioita. Vaikea selittää mutta kyllä te naiset ymmärrätte ;-) Olen pyrkinyt ymmärtämään aina jos hän ostaa jotain tarpeellista (esim. työkaluja) enkä ole niitä kritisoinut vaikken minä niillä varsinaisesti mitään teekkään. Nämä sisustusasiat on vähän kuin naisten työkaluja. Ne tulee koko perheen hyväksi vaikka niistä ei muut hyödykään mitään. No, mies lähti samantien hakemaan tyttöä mummolasta joten eipä jäänyt aikaa selitellä. En mä ois kyllä voinutkaan selitellä. Tuli todella paha mieli. Että pitkin mennä ostamaan ne saamarin lamput. Vaikka silti en oikeasti niitä kadu. Ne näyttää tosi hyvältä (sivuhuom. varjostimet puuttuu kun niitä EN RASKINUT ostaa kyseisestä liikkeestä) ja tiedän että me oikeastikin tarvitsemme ne. Se huomataan viimeistään taas syyspimeällä kun on kiva laittaa hämärämpää tunnelmavalaistusta kotiin.

Yritän tässä nyt niellä pettymykseni ja loukkaantumiseni ja katson mitä hän niistä sanoo tullessaan takaisin kotiin. Mutta kyllä tässä vähän aikaa menee että ne itsetunnon rippeet keräilee tuolta nurkista. 

Täytyy nyt yrittää ryhdistäytyä. Taidanpa lämmittää vähän teetä. Se auttaa tähän kipeään kurkkuun ja saisko siitä sitä sympatiaakin :-)